Tuote- ja prosessikohtaisten ESD-riskien arvioinnissa mittaukset kohdistuvat pääasiassa tuotteeseen ja sen läheisyyteen. Sähkökenttien ja pintapotentiaalien lisäksi työvaiheiden arvioinnissa on ensiarvoisen tärkeätä tunnistaa staattiset varaustilanteet. Riittävän laajan virhetarkastelun avulla mittaukset voidaan suorittaa virtuaalimaadoituksella varustetulla varausmittarilla, mutta käytännössä nopea varauksen siirtäminen on osoittautunut huomattavasti luotettavammaksi mittaustavaksi. Tarkempaan tulokseen päästään varmistamalla etukäteen, että varauksen siirto suoritetaan ylivaimennettuna. Liikuntakyvyttömän varauksen (immobile charge) vaikutuksia voidaan arvioida mittausteknisesti sähköstaattisen induktion avulla.
Samoin kuin staattisen sähkön hallinnassa yleensä, myös mittaustulosten tulkinnoissa voidaan helposti sortua vääriin johtopäätöksiin ja virheellisiin kustannuksia lisääviin ratkaisuihin.