Elektroniikkatehtaiden staattisen sähkön hallinnan kelpoisuuden todentaminen on huomattavasti vaativampaa kuin mittalaitteiden käyttöliittymien perusteella voisi olettaa. Staattisen sähkön mittaaminen tarkoittaa käytännössä staattisten sähkökenttien tai pienien virtojen suuruusluokkien tunnistamista. Kummassakin tapauksessa mittaajan on ymmärrettävä mittaustekniikkaan liittyvää fysiikkaa. Suurien resistanssien mittaamisessa on arvioitava virtapiirin sähköistymisen vaikutus mittaustulokseen. Sähkökentän muutokset ja kapasitiivinen kytkeytyminen on aina otettava huomioon. Lisäksi vuotovirtojen ja ulkoisten kenttien vaikutus on arvioitava erikseen jokaisessa mittauksessa. Varausmittauksessa vuotovirtojen lisäksi sähkömotoriset voimat ja kohteen väliaineiden polarisoituminen nostavat mittaamisen vaikeusastetta. Vastaavasti sähkökentän mittaaminen vaikuttaa helpolta, mutta onnistuu käytännössä vain huolellisesti järjestettynä.
Kelpoisuuden todentamisessa on tärkeätä, että mittaaja tietää mistä mittaustulos muodostuu. Toisin sanoen mittaajan on tunnistettava merkittävät epävarmuustekijät. Virheelliseen mittaamiseen perustuvat johtopäätökset koituvat kalliiksi, joten koulutukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Mittaajan kannattaa perehtyä huolellisesti menetelmästandardien lisäksi staattisen sähkön fysiikkaan ja mittaustekniikkaan.
Staattinen sähkö ja ESD 