Pitkän odottelun jälkeen elektroniikkateollisuuteen saatiin vihdoin uudet staattisen sähkön hallintavaatimukset (IEC 61340-5-1:2016, Edition 2.0). Aiheeseen liittyviä menetelmästandardeja päivitetään nyt vauhdilla.
Koulutuksissa usein kysytään, että miksi hyvää standardia pitää muuttaa. Standardi ei ole hyvä, jos uutta versiota tarvitaan. Vaatimuksia sopeutetaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja mahdolliset virheet tai puutteet korjataan. Esimerkkinä mainittakoon elektroniikkateollisuuden toiminnallisten maadoitusten vaatimukset staattisen sähkön hallintaan vuodelta 1998. Ohjeita jouduttiin uusimaan komponentteihin kohdistuneista vakavista sähköisistä ylikuormitusvikatilanteista johtuen. Virheet oikaistiin versiopäivityksessä 2007, mutta vaatimuksia jouduttiin edelleen tarkentamaan versiossa 2016. Standardoinnissa mukana olevat asiantuntijat tietävät, ettei uusi versiokaan ole täydellinen, joten työ jatkuu.
Merkittävin hidaste virheellisten tai jopa haitallisten menetelmien korjaamiseksi ei kuitenkaan ole standardisoinnin viive, vaan pikemminkin organisaatioiden hitaus tai halukkuus reagoida muutoksiin. ESD-hallintatarvikepainotteiset vaatimukset (1998) ovat edelleen laajasti käytössä ja koulutuksissa painotetaan vanhoja vaatimuksia. Vapaasti jaettavien ohjeiden ja koulutuspakettien sisältö riippuu tietolähteen intresseistä. Standardoinnin ulkopuolelta saatuihin ohjeisiin ja vaatimuksiin kannattaakin siksi suhtautua kriittisesti.
Standardimuutos tarjoaa nyt oivan mahdollisuuden uudistaa ESD-hallintaohjelmaa puhtaalta pöydältä. Suosittelen uuden ohjelman laatimista vanhan päivityksen sijaan, jotta vanhoista virheistä päästään kokonaan eroon. Samaa periaatetta kannattaa soveltaa myös koulutuksiin.